Rakkaat ystävät, voin erittäin hyvin!
Taisi lauantainen baarikierros tehdä hyvää. Käytiin tosiaan ystävän kanssa ensin terassilla, siitä lähdettiin karaokepaikkan, josta bongattiin tuttu karaoken vetäjä, ja hänen työvuoronsa päätyttyä lähdettiin vielä yhteen baariin. Minä lauloin ja tanssin selvinpäin, ja kaiken kaikkiaan oli yksi parhaimmista illoista pitkään aikaan. JA ILMAN ALKOHOLIA! Ei ollu kaljapöhöä, ei levinny meikit, en perseillyt! Mä olen niin mielettömän ylpeä itsestäni!
Tuntuu jotenkin siltä, että nyt olisi hyvä sauma kertoa omia motiiveja tähän projektiin. Toki terveys on iso syy, mutta oon niin hupakko, ettei se ole tässä minulla edes se pointti.
MOTIVAATIOT/TAVOITTEET
* Henkinen paha olo on ollut voimakas kauan, pahimmillaan viimeiset puolivuotta. Kuten olen jo aikaisemmin sanonut, oon aina ollut iso, mutta tämä vartalo ei silti tunnu omalta, tämä on liian iso. Valtava. Ihan niinkin pinnallinen asia on tullut huomattua, että enää ei tule ihmisiä likelle, kun olet vaikka just siellä baarissa, 20kg sitten tuli! Kyllä, olen onnellisessa parisuhteessa, mutta voiko joku puhtaalla omallatunnolla väittää,
ettei tuollainen huomio hivele itsetuntoa?
Monesti on päiviä, kun ei edes kiinnosta nousta sängystä ja haluaisi vain nukkua ja syödä ja kattoa sarjoja. Aika surullista mun mielestä. Kaikki vituttaa ja surettaa.
* Sosiaalinen vammautuminen on ehkä kaikista pahimmalta tuntuva oire. Mä oon aina ollut sosiaalinen ja ilonen ihminen. Hauska tyttö, jolla oli paljon ystäviä ja kavereita.. Nyt on hädintuskin ketään, kelle soittaa. En halua nähdä vanhoja ystäviä, koska hävettää miltä näytän. En halua tutustua uusiin ihmisiin, koska hävettää miltä näytän.
En halua käydä yksin kaupassa, koska en halua törmätä yksin tuttuihin.
Tässä on yksi syy reippaaseen alkoholin käyttöön; humalassa saan hetkeksi sen sosiaalisen itseni takaisin, vaikkakin väärin keinoin. Ja oravanpyörä jatkaa pyörimistään.
Tämä on näistä raskain siksi, koska olen menettänyt sen piirteen, jota itsessäni rakastin.
Haluan ihanan, itsevarman ja sosiaalisen itseni takaisin.
* Tällä hetkellä en voi saada lapsia. Ylipainon myötä minulle on tullut PCOS (tämän linkin takana artikkeli aiheesta). Lapsi olisi tervetullut, joten katsotaan miten käy.
Olipas se ankeaa, ihan sai tippa linssissä kirjottaa! Mutta sitten iloisempiin uutisiin:
Olo on mitä mahtavin! Energiaa riittää, päivittäin jaksaa raahautua kahdesti lenkille, eikä sekään enää pahemmin ärsytä! Muutoksia näkyy lähinnä kasvoissa, mutta varmasti muuallakin, sitä kun on hommannut tämmösen kevyen ylipainon, nii ne muutokset ei nopeasti näykkään.
Tämän päivän jälkeen enää yksi päivä tätä kuuria, tuntuu mielettömältä, että MINÄ, jolla on itsekuria yhtä paljon kuin Carrie Bradshawilla kenkäkaupassa, pystyin tähän! Huikeeta!
Tämän jälkeen minä pystyn virallisesti mihin vain.
Ps. Tilasin niitä vihreä tee-kapseleita, otetaan ne seuraavaksi testiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti